Junalla Italiaan – sulaa hulluutta vai mainio seikkailu?

Treeniviikonloppu Italiassa. Henkilökohtainen lentolakko. Gradun kirjoitusurakka. Mitä muuta yhtälöstä voi syntyä, kuin junareissu Pohjolasta Etelä-Eurooppaan?

Kartta käteen ja – ei kun hetkinen

Junareitti Italiaan lienee helpompaa suunnitella, kuin koskaan ennen. On kaiken maailman googlemapsit ja goeurot, Interrail-sivustollakin oma mobiilisovellus. Urakka vaikuttaa ensi näkemältä hurjasti helpommalta kuin kuvittelinkaan. Legendaarinen Thomas Cook aikataulukirjoineen varmaankin kääntyisi haudassaan, jos näkisi nykypäivän sähköiset reittioppaat.

Matkakumppaniksi saan mitä parasta seuraa – avopuolisoni, jonka kanssa idea junareissusta lähti lumipallon lailla käsistä. Yhdessä ideoimme reissuidylliä, jossa junassa saa keskittyä graduntekoon ja aikataulut täsmäävät sopivasti. Kolmessa päivässä pitäisi päästä leppoisaan tahtiin Tampereelta Roomaan, mikäli alustavat suunnitelmamme käyvät toteen.

Roomaa
Rooma on meille jo vanha tuttu – mutta reitti sinne maata pitkin jotain aivan uutta!

Mutta sinnehän olisi helpompaa ja halvempaa lentää!

Niinpä. Ja silti menemme junalla. Piste.

Helppous ja nopeus ovat nykypäivän kirous – ja silti tavoittelemme niitä monessa asiassa. On kätevää, ettei arjessa kaikkea tarvitse tehdä vaikeimman kautta, mutta jatkuva tehostaminen on pois jostain. Ehkä kasvava merkityksettömyyden tunne johtuu siitä, ettemme joudu enää ponnistelemaan yhtä monen tavallisen asian äärellä, kuin meitä edeltävät sukupolvet?

Kuinka usein parhailta tuntuvat saavutukset elämässä ovat helppoja tai nopeita?

Oliko puolison löytäminen helppoa ja nopeaa, entä koulujen käyminen? Omassa lempiharrastuksessa kehittyminen – unelmaduuniin pääseminen? Itsensä ylittäminen jossain, missä koskaan aiemmin ei ole onnistunut?

En tarkoita, että yksi Italian-reissu vertautuisi millään lailla näihin saavutuksiin. Heräsin vain pohtimaan, miten matkan vaivalloisuus ja pidempi kesto saattaakin tehdä siitä ikimuistoisemman. Eräänlaisen yhteisen saavutuksen.

Kahvit.jpg
Näiden kahvien äärelle on vielä matkaa

Kohti ihan oikeaa reissua

Laivaliput on jo varattu – junareittimme starttaa nimittäin Tukholmasta. Olen jostain syystä hurjan innoissani matkasta, vaikka muutaman päivän arki raiteilla ei varmasti ole yhtä ruusuista kuin vielä kuvittelen.

Italiassa on käyty lentäen jo useita kertoja – ja vietetty myös opiskelijavaihtoa. Muutaman kaupungin välisen minireilin teimme myös Roomasta käsin, joten raidematkustaminen ei ole aivan uutta.

Tällä kertaa tuntuu kuitenkin siltä, että olemme oikeasti lähdössä kauas matkalle.

Samaa fiilistä en koe parin tunnin lennolta vieraaseen kaupunkiin pöllähtäessäni – vaikka kaupunki olisikin samainen Rooma, jonne nytkin suuntaamme. Maata pitkin matkustamisessa on jotain jännää – ainakin etukäteen mietittynä. Katsotaan, kuinka fiilis muuttuu reissun lähestyessä ja etenkin sen edetessä!

Reissun suunnittelu jatkuu – lisää luvassa myöhemmin! Ciao!

-Anni

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s